”Valistus on ihmisen pääsemistä ulos hänen itse aiheuttamastaan alaikäisyyden tilasta”, kirjoitti aikoinaan Immanuel Kant. Elitismi on ollut erityisesti Suomessa lähes kirosana jo useita vuosikymmeniä. Kuinka monia se riippuu tulkinnasta ja tarkastelualueesta. 1960-luvun yliopistojen hallintojen uudistaminen ja niiden takana olleet voimat olivat tällä asialla. Paljon kauemmaksikin voi mennä aina kansallisen identiteetin rakentamiseen saakka. Suomesta tuli tasavalta ensimmäisenä Pohjoismaana. Aatelisluokkaa ei tarvittu.
Elitismin vastustamisen taustalla on tietenkin hieno jo YK:n ihmisoikeusien julistukseen kirjattu ajatus kaikkien ihmisten tasavertaisuudesta. Suomessa tasavertaisuuden mahdollistaminen on ollut kansakunnan rakentamisprojektin ytimessä. Pieni maa on tarvinnut kaikkien panosta. Kenenkään talenttia ei ole saanut hukata.
Menestystarina on jatkunut pitkään ja näytöt ovat olleet vakuuttavia
Kaiken aikaa Suomessa oli tietenkin eliitti: sivistyksellinen, taloudellinen, poliittinen, hengellinen, sotilaallinen… Luettelo jatkuu. Ihmiset ovat halunneet erottautua – saada arvostusta ja mainetta. Sikäli elitismin vastustaminen on toivoton projekti. Suomessa sivistys oli pitkään hyvin arvostettua ja menestyminen opiskelu ja akateeminen ura oli oiva väylä eliittiin. Politiikka, sotilasura, kirkollinen ura olivat myös toimivia menestysreittejä. Taloudellinen eliitti oli Suomessa pitkään ohut johtuen maan pienuudesta ja köyhyydestä. Virkaura oli kauan arvostetumpi kuin keskiverto ura liike-elämässä. Kapea kärkijoukko oli tietenkin koko ajan asia erikseen.
1980-luvun nousun ja 1990-luvun lamassa kiinnostuksen ja arvostuksen painopiste siirtyi virkaurista ja akateemisista opinnoista enemmän taloudelliseen menestykseen perinteiseen amerikkalaiseen tyyliin. Nokian ihme oli ihme.
Tämän kehityksen rinnalla on jatkuvasti kannettu huolta siitä, että kaikilla olisi mahdollisimman pitkälle samat mahdollisuudet. Lainsäädännössä tämä on viety pitkälle. Erinomaista saavutusta ovat himmentäneet samaan aikaan tehdyt havainnot, että pelkällä lainsäädännöllä ei kovin pitkälle päästä. Perheiden ja niiden yhteiskunnallisen aseman vaikutus lasten ja nuorten kehitysmahdollisuusiin on suuri ja sitä on vaikea kumota. Tästä on kuitenkin seurannut varovasta paheksuntaa, että jotakin olisi kuitenkin keksittävä.
Merkityksestä puhdas eliitti
Samaan aikaan tasavertaisuusprojektin kanssa on lännessä ja Suomessa yksilön oman vastuun korostaminen omasta menestyksestä on tulvinut yliäyräiden. Tarpeeseen vastaamaan on syntynyt kokonaisia teollisuuden aloja. Viihde maailma pursuaa erilaisia tositelevisio tai tosimedia formaatteja, jotka gross promotionin avulla nostavat julkisuuteen jatkuvasti uusia ihmisiä. On syntynyt uusi merkityksestä puhdas eliitti. VIP ihmiset, jotka ovat erilaisten ohjelmaformaattien esille nostamia ilman mitään erityisosaamista tai ansioita. Usein vielä ilman erityisponnistelujakaan. On saatu aikaan eliitti, joka on täysin merkityksistä puhdas. Tämä luonnollisesti sopii sosiaalisen median ja perinnemedian viihdejulkisuuteen hienosti. Tunnetulla nimellä voi myös tuottaa taloudellista hyvää ryhtymällä joidenkin tuotteiden tai brändien markkinointitöihin.
Hassua on eliitti käsitteen leveneminen myös vaikkapa rikollisuuden maailmaan, joka ennen oli yhteiskunnan kannata nimensä mukaisesti näkymätön alamaailma. Nyt julkisuudessa erilaisten mediaformaattien kautta synnytetään kuva hierarkkisesta rikollisesta maailmasta, joka pahimmillaan vielä sekaantuu tositelevisiomaailman kanssa. Pahimmillaan tämä luo varsinkin nuorille ihmisille kuvan vaihtoehtoisista poluista eliittiin, maineeseen ja mammonaan. On hassua tarkastella eliitti-käsitteen historiaa nykyhetken valossa. Siitä on hyvistä ja idealistista syistä pyritty eroon, jotta kaikilla ihmisillä olisi samat mahdollisuudet edetä ehkä lopulta yhteiskunnalliseen eliittiin. Samaan aikaan itse eliitin käsite on dilutoitunut tai lähes hävinnyt, mutta herännyt uudelleen eloon mitä oudoimmissa yhteyksissä.
Vanhaa kunnon inteligentsijaa on vaikea tunnistaa. Parhaiten ero on nähtävissä totalitaarisissa maissa, joissa paikallinen poliittinen poliisi kyllä osaa erottaa harmittomat julkkikset niistä, joita vallanpitäjän on syytä pelätä.
